Quantcast
Luonto - Blogit - Metsässä

Metsässä

Eilen kissastani tuli itse selviytyvä peto tiukan paikan ollen. Se koppasi muina kisdoina rastaan,ja nautti saaliistaan. Minua moinen touhu ei oikein kiehtonut. Edes valjaat ja naru eivät estäneet. Olkoon tuo nyt vaikka ingressi,kuvaus aamusta. Arvelin sitten lähteä vähin metsään,sotkun pyörällä muutamia kilometrejä,kuten tapa. Jopa urkeni marjaisa harjualueen rinne. Kypsiä ei vielä ollut valtavasti,mutta sitkeästi keräsin,paarmojen käydessä pörräämään ympärilläni. Rinteen alla kaunis syvä lampi,ympärillään suokaista,ja lammen rantaan kiersivalkoisenaan matala sjovilla,jolle en muista nimeä,mutta näky oli niin kaunis,että pitihän siitä pari kuvaakin ottaa. Alueen hirvistäkin joku oli tulossa juomaan,kun lopetin keruun ajatellen että kuuman päivän jälkeen janoiset tulevat kylmästä montusta juomaan. Vissiin lähdemonttu. Se ei samene ikinä se vesi siinä. Ei limoitu,ei levätä,ja siinä näkyi jotain kalojenkin uintivanoja,rannasta läksi pakoon kun astelin ääreensä. Yhtä Vantaa tuijotinkin,ja minulle heräsi halu käydä siinä kalalla. Josko semmoinen vana,joka näyttää kuin Hako uusi,on hauesta,mystisen veenkoiran vana? Sille se näytti. Kun tulin kotiin,kissa tutki saaliin,mustikat,ja vähät kantarellit. Änkesi itseään kumisaappaani sisuksiin,hien ja metsän tuoksuihin. Tänäaanuna se sitten purki pohjalliset pois saappaista,se on taas netsästystuulella,ja metsäaromit villitsevät sen. Menkääpä ihmiset metsään. Katsokaa että ette jää pulaan,älkääkä polttako tulia: on kuivaa,niin että vain pohjaveden yltäessä pintaan,on märkää. Lukekaa maastoa,tiedätte millaista sammal on missäkin jos yleensä olette liikkuneet metsässä. Metsä tulisi ainakin maastotyypeiltä tuntea,en tarkoita tieteellisesti,tarkoitan että pärjää,eikä sitten tee hölömöläisen juttuja muille eläville.