Vihreät sinkut

Blogi 16.7.2020

Vihreät sinkut

Aurinkokiven käyttäjät arvostavat luontoa ja luonnonmukaista elämää. Tämä käy ilmi profiilivastauksista sekä monista Aurinkokivessä tehdyistä kyselyistä. Luonnossa liikkuminen ja retkeily ovat käyttäjien parissa suosittuja harrastuksia, ja eri musiikkityylien lisäksi moni kertoo nauttivansa myös luonnon äänistä. Introvertit ja erityisherkät ovat löytäneet Aurinkokivestä itselleen sopivan deittipalvelun. Vuonna 2018 tehdyn kyselyn mukaan sivuston käyttäjistä 75 % on erityisherkkiä.

Vastauksissa korostuu pyrkimys ekologiseen elämäntapaan, ja luontoa myös hyödynnetään monin tavoin. Aurinkokivi Deitissä on selvitetty käyttäjien maailmankatsomusta, arvoja, ajankäyttöä ja elintapoja yli kuudellakymmenellä satunnaisesti vaihtuvalla kyselyllä. Kyselyillä on mitattu myös Aurinkokiven käyttäjien elintapoja ja kulutustottumuksia. 64 % käyttäjistä ilmoittaa liikkuvansa mieluiten kävellen tai polkupyörällä. Tämä voi ainakin osittain johtua siitä että käyttäjistä suuri osa on nuoria, perheettömiä kaupunkilaisia. 38 % käy kirpputoreilla vähintään kerran kuussa. Pyrkimys luonnonmukaisuuteen näkyy selvästi: 66 % kertoo ostavansa luomua aina kun mahdollista, ja kolme neljästä (73 %) kerää marjoja tai sieniä. Käyttäjistä 35 % asuisi mieluiten maaseudulla.

Yksinkertainen elämä maalla kiinnostaa yhä useampia suomalaisia. Vaikka ihmiset pakkautuvat suuriin kaupunkeihin, yksinäisyys on yhä yleisempi vaiva. Moni miettii, mistä löytää ystäviä tai luontohenkistä seuraa. Vaikka monelle riittää säännöllinen luonnossa liikkuminen, osa haluaisi radikaalimpaa irtiottoa. Haaveissa voi olla suurempi elämänmuutos, muutto maalle ja päästäminen irti kiireisen yhteiskunnan oravanpyörästä. Suomessa omavaraisuus onkin noussut viime vuosina uudelleen arvoon.

Kuitenkin jo pelkästään luonnossa oleskelu ja liikkuminen lisäävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Luonto auttaa palautumaan stressistä ja unohtamaan arjen huolet, sekä parantaa mielialaa. Luonnosta saadaan ainekset moniin lääkkeisiin, ja monet luonnon antimet, kuten marjat ovat lääkkeitä jo sellaisenaan. Luonnosta saamme myös lapsuudessa tärkeän bakteerikannan, joka suojaa meitä allergioilta. Luonnosta löytyvä tasapaino onkin se mystinen ainesosa, jota ei mainita nykyajan lääketieteen teorioissa. Tämä sama tasapaino toimii myös meissä ihmisissä.

Aurinkokivi on perustamisestaan lähtien ollut erityisesti henkisille sinkuille suunnattu deitti. Henkisyys ja luonnon arvostaminen liittyvät yhteen, ja aiheesta on olemassa paljon myös tutkimustietoa. Mutta mikä on varsinaisesti luonnon ja henkisyyden suhde? Henkisyys käsitetään olennaiseksi osaksi ihmisyyttä, sen sisäiseksi ulottuvuudeksi. Siihen kuuluu olemassaolon tarkoituksen etsiminen, sisäinen eheys, itsensä ylittäminen sekä yhteys muihin ihmisiin ja luontoon. Henkisyys on elävää; sen muodot ovat muuttuvia ja dynaamisia. Ne ovat sidoksissa aikaan, paikkaan ja kulttuuriin.

Olisi oikeastaan vaikea kuvitella henkisyyttä ilman yhteyttä luontoon. Luonto on toiminut ihmisten hengellisen innoituksen ja taiteellisen inspiraation lähteenä jo vuosituhansia. Varhaisimmat käsitykset jumaluudesta liittyvät animistiseen maailmankuvaan, jossa luonto ja koko maailma ymmärrettiin sielulliseksi. Kaikkialla luonnossa, eläimissä, puissa, kivissä, kallioissa, vesissä ja tuulissa oli henkiä. Luonto ei ollut biologinen mekanismi, vaan tietoinen ja elävä.

Luonnonuskonnot ovat luonnonpalvontaan perustuvia uskontoja. Suurimpana yhteisenä tekijänä eri luonnonuskontojen välillä pidetään kunnioitusta luontoa ja sen kiertokulkua kohtaan. Ihminen nähdään osana tätä kiertokulkua: ihminen ei ole luonnosta erillinen. Suurin osa luonnonuskonnoista perustuu vanhoihin, kristinuskoa edeltäviin uskontoihin kansanperinteen tai ennallistamisen kautta. Luonnonuskonnoiksi luetaan esimerkiksi aasainusko, wicca, uussamanismi, druidismi ja perinteinen suomalainen uskonto.

Kristinuskossa Jumalan luoma ja ylläpitämä luonto on pyhä, ja sitä tulee kunnioittaa. Raamatussa, psalmissa 104 kuvataan luomakunnan kaunista harmoniaa ja täydellistä järjestystä. Kristityt mystikot ovat pitäneet harmonista, sopusointuista yhteyttä luontoon tärkeänä. Esimerkiksi Franciscus Assisilainen uskoi Jumalan olevan läsnä kaikessa elävässä luonnossa. Assisilainen oli myös tunnettu eläinten ystävä.
Panteismi on käsitys jonka mukaan jumala on yhtä kuin kaikkeus tai luonto. Länsimaisessa filosofiassa panteistisia käsityksiä ovat kannattaneet esimerkiksi Giordano Bruno, Baruch Spinoza, Johann Wolfgang von Goethe, Friedrich von Schelling, C. S. Peirce, William James, Ernst Haeckel ja Henri Bergson. Lähellä panteismia ovat myös monet mystiikan haarat.

Taolaisuuden peruskäsite on Tao eli tie, joka käsittää kaiken olevan ja jota voi kuvailla vain paradoksein. Kun Tao vallitsee, luonto on tasapainossa, ihmiset elävät luonnonmukaista elämää eikä hallitsijoita tarvita. Tähän viittaa myös hindulaisuuden sana dharma, jolla tarkoitetaan luonnollista järjestystä sekä sen mukaista elämää. Hindulaisuudessa dharmalla on monta merkitystä, muun muassa jumalallinen laki, olemassaolon laki, elämäntapa, oikeudenmukaisuus, uskonto, elämänohje, velvollisuus, hyve, oikeus, hyvyys ja totuus. Luonnossa voidaan siis nähdä eräänlainen korkeampi kosminen järjestys ja tasapaino.

1800-luvun kuluessa perinteinen kansanuskoon liittynyt luonnonvoimien ymmärrys ja siihen liittyvä tieto alkoivat länsimaissa kadota. Samaan aikaan uudenlaista luonnon ymmärrystä ja arvostusta toivat esiin romantiikan taiteilijat ja filosofit, sekä 1800-luvun lopulla kehittynyt teosofia. Euroopassa 1700–1800-luvun vaihteessa muotoutunut romantiikka oli filosofinen ja taiteellinen suuntaus, jossa katsottiin luontoon, menneisyyteen ja sisäiseen maailmaan. Se sai alkunsa kirjallisuudessa, jossa yleisiä aiheita olivat luonto, mytologia, sadut ja kansantarut. Filosofi Rousseaulle luonto merkitsi ihmiskunnan alkuperäistä ihanteellista tilaa, jossa vallitsi tasa-arvo. Rousseaun yhteiskunnallisilla kirjoituksilla oli vahva vaikutus romantiikkaan.

Toisin kuin 1700-luvulla vallinnut mekanismi, romantiikan luonnonfilosofia pyrki ymmärtämään luontoa hengen ja aineen muodostamana kokonaisuutena. Filosofisesti romantiikka korosti näkemystä, jonka mukaan maailmankaikkeus ei ole vain elotonta materiaa, vaan elävä kokonaisuus, jota ei voida ymmärtää hajottamalla se järjen avulla osiin. Sen sijaan todellisuuden luonne voitiin saavuttaa tunteen tai intuition kautta. Runoilijafilosofi Ralph Waldo Emersonin (1803–1882) esseetä Nature pidetään ympäristöajattelun alkuna.

Romantiikalla ja teosofialla oli suuri vaikutus new age -liikkeeseen, joka syntyi 1960-luvulla, samaan aikaan ympäristöliikkeen kanssa. Uushenkisyydellä on ollut tutkimusten mukaan suuri vaikutus moniin kulttuurissamme tapahtuneisiin muutoksiin ja trendeihin 1980-luvulta lähtien. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi vaihtoehtoiset hoitomuodot, jooga, mindfulness ja kasvissyönti. Monista aiemmin marginaalisista aiheista on tullut Suomessakin valtavirtaa.

Vihreät sinkut